Maankaivuutyöt alkoivat

Eilen 10.4.2017  aloitettiin kaivuutyöt tontilla. Kaivuri on pari päivää myllännyt siellä ja jo vain on jo nyt maisema eri näköistä. Mehän polteltiin aika monena päivänä viime keväänä ja syksynä ja viimeiseksi tänä keväänä risukoitakin siellä että ei olisi ihan niin paljoa poiskuskattavaa. En tiedä oliko siitä oikeasti mitään hyötyä mutta tulipahan tunne että jotain tekee, kun muuta tässä vaiheessa ei oikein mitään muutakaan tekemistä vielä ole.

Meillä on hommat nyt selkiytyneet aika lailla. Hirsikehikon toimittajaksi on valittu Ollikaisen Hirsirakenne, kellarin harkot tulevat Lammi Kivitaloilta. Ekat maksut on molempiin firmoihin makseltu. Rakennuslupa on ollut sisässä tammikuun 23. päivästä lähtien ja viimein viikko sitten alkoi Lupapisteessä tapahtumaan sen verran liikehdintää että lupailee hyvää. Käsittelijäkin oli vaihtunut.  Toivottavasti pian tulisi lupa niin päästään sitten myös maantäyttöhommiin. Elämme jännittäviä aikoja!

Keittiöpohdintaa

Muutama viikko on vierähtänyt tässä ihan puhtaasti sairastellen, mutta on tässä kiivaasti saatu asioitakin eteenpäin. Sekä LVI-suunnittelija että sähkösuunnittelija löytyi Jussin kollegapiiristä sen enempää kilpailuttamatta. Minä olen saanut kontolleni pohtia talon julkisivuväritystä ja keittiösuunnitelma on myös pyöriteltävänä. Kävin tällä viikolla Keittiömaailmassa Tampereella, varasin sinne ajan suunnittelijalle ja lähetin blancon pohjakuvan keittiöstämme. Jo sinne mennessäni hänellä oli viisi eri suunnitelmaa valmiina koneellaan, joita sitten muokkailtiin siinä yhdessä. Oli tosi helpottavaa saada katsoa kuvia 3D-ohjelmassa sen sijaan että olisin vain pyöritellyt niitä paperilla niinkuin tähän mennessä olin tehnyt.

Tämmöisiä kuvia hän piirteli

Keittiö on kodin sydän, ja kyllä sen vaan kovasti haluaa tehdä toimivaksi. Meillä on ollut kova vääntö Jussin kanssa asiasta kun minä haluaisin keittiöön joko saarekkeen tai niemekkeen, koska minusta se on vaan tosi pöhlön näköinen se valtavan iso avara tila keittiön ja olohuoneen kera ilman mitään tilanjakajaa. Samaa tuntuu viestittävän monet ystäväni kun kyselin Facebookissa heidän näkemyksiään. Ruoanlaitto ja kaikki sellaiset tapahtuu selin olohuoneeseen. Mutta Jussi ei halua missään nimessä mitään saareketta. Houston, we have the first problem.

Ajattelin pikaisesti ottaa yhteyden myös sisustusuunnittelijaan, josko saataisin sieltä kautta vielä vinkkejä näihin ratkaisuihin. Tosin keittiön osalta ollaan siinä tilanteessa että vesipiste ja huuvan paikka pitää päättää jo koska rakennuslupaa ollaan jättämässä sisään vielä tämän vuode puolella nyt. Mutta työkaverini innoittamana olen kyllä tosi innokas maksamaan nyt jollekulle ammattilaiselle joka osaa minulle selkiyttää mitä minä haluan.

Tein blogiin myös rahanmenoa-lehdykän, ja toiselle lehdelle ajattelin tehdä budjetin.

Yritän muistaa pitää blogin kyydissä vaikka nyt onkin jo jonkinlainen tohinavaihe päällä.

Sisäinen viherpiiperöni pohtii

Emme ole ihan kovin ekologisia päivittäisissä toimissamme, olemme kahdella autolla ajava, lihaa syövä perhe. Teemme arkipäivän valintoja yleensä muut asiat kuin ekologisuus edellä. Kirppisostoksia tosin teemme todella paljon, sekä minun että lapsemme vaatteet esimerkiksi ovat kaikki kirpputoreilta, ja kierrätettyjä mutta siihenkin on ensisijalla ollut aina ennemmin taloudelliset kuin ekologiset syyt. Tuntuu niin haaskaukselta ostaa vaatteita kaupasta uutena kun kirpparilla on hyväkuntoista laadukasta vaatetta pilkkahintaan. Ekologisuus kumminkin on ollut ihan loistava etu tässäkin asiassa. 


Jussille on ympäristöinssinä tutumpia nämä kaikki ekologisuusasiat, mutta olemmekin vuosikausia naureskelleet että kyllä se meistä kahdesta minä taidan olla se enempi vihreä mieleltäni..



No, mitä se ekologisuus sitten voisi olla talonrakennusprojektissa? 

”Ekologisesti kestävä talo elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Se säästää energiaa ja luonnonvaroja niin rakennus- kuin käyttövaiheessaan. Käytetty energia on lisäksi tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla. Talo on rakennettu mahdollisimman pitkälti uusiutuvista luonnonmateriaaleista, jotka ovat peräisin läheltä ja joiden tuottamiseen on tarvittu vain vähän energiaa ja jotka voidaan palauttaa takaisin luonnon kiertokulkuun tai kierrättää, mikäli rakennusta ei enää tarvita. Rakennus kestää niin teknisesti, toiminnallisesti kuin esteettisesti ajassa.”

(rakentajanekolaskuri.fi)

Jossain toisessa raksablogissa juuri tuli vastaan tämä haaste, jossa pyydettiin pohtimaan millaisissa asioissa raksaprojektissa otetaan huomioon nämä ekologisuusasiat. Tässä jotain asioita meidän suunnitelmistamme joilla omalta osaltamme "pelastamme maailmaa" (juuh, tämä ihan pilke silmäkulmassa sanottuna :)

- Maalämpö. Maalämpö on ekologinen valinta, sillä siitä ei aiheudu ympäristöä kuormittavia hiilidioksidi- tai hiukkaspäästöjä. Se on uusiutuvaa ja puhdasta energiaa. Maalämpö on maahan varastoitunutta energiaa, joka muodostuu Suomessa enintään 15 metrin syvyyteen tai geotermistä energiaa tätä syvemmällä. Koska maan lämmöntuotanto uusiutuu koko ajan, se on energianmuotona käytännössä rajaton. Maalämpöä käytetään sekä lämmitysveden ja käyttöveden lämmitykseen että myös käänteisesti viilennykseen. Maalämpö on meillä ollut itsestäänselvyys koko ajan. Maalämmön perustamiskustannukset ovat suht suuret, mutta se maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa. 

- Varaava takka. No, ok, puun polttaminen tuo aina hiukkaspäästöjä, mutta kun takka on varaava, se on aina pois sähkölaskusta. Polttopuut tulevat omasta metsästä ja vaikka niiden klapien jalostamiseen toki käytetään sekä moottorisahaa että sähkökäyttöistä klapikonetta, myös lihasvoimaa tulee hankittua ja raitista ilmaa nautittua ihan riittämiin :) 

 

- Materiaalit. Pääsääntöisesti meillä yritetään varmasti valita materiaalit niin, että ne valinnat olisivat mahdollismman kestäviä, luonnollisia ja lähellä tuotettuja. Kotimaiset puutuotteet ovat tälläisiä. Puussa on myös se etu, että sen hiilijalanjälki on aina negatiivinen. Tämä siksi, että kasvaessaan puu sitoo itseensä enemmän hiilidioksiidia, kuin mitä sen jalostuksessa kulutetaan. Vielä en ole päässyt perehtymään noihin eristeisiin, niitäkin on kovin monenlaisia, toiset niistä ovat ekologisempia kuin toiset. Olen melko varma että mihinkään ihan sammaleella ja lampaanvillalla eristämisiin tässä ei nyt sentään olla lähdössä, mutta mikäli valinnassa vaan on mahdollista huomioida ekologinen näkökulma, se tehdään. 

Maalit ja vahat ja kaikki mahdolliset sellaiset hommaamme alalla kauppiaana toimivan veljeni kautta.  Ekorakentajan opas vinkkaa seuraavaa: 

"Ulkomaaleiksi ekoystävälliseen taloon sopivat keitto- ja öljymaalit. Öljymaalien suhteen kannattaa varoa muovimaaleja, joita kaupitellaan perinnemaaleina. Niissä perinteisyys rajoittuu vain nimeen. Erilaiset pellavaöljy- ja tervasekoitteet ovat myös suhteellisen ympäristöystävällisiä puunkäsittelyaineita. Puun voi toki jättää myös käsittelemättä, jolloin se harmaantuu kauniisti. Sisämaaleiksi ekosisustaja valitsee vesiohenteisia perinnemaaleja. Lattioiden ekologiseksi ja kestäväksi pintakäsittelyksi on osoittautunut vahaus" 

- Vessat ja komposti. Tämä tulee varmasti olemaan yksi asia joka tekee meistä astetta viherpiiperömmän kuin monesta muusta tämän ajan rakentajista. Suunnitelmassamme meille nimittäin on tulossa toinen WC ihan normaali vesivessana umpisäiliösysteemillä, eli se säiliökaivo täytyy sitten käydä imetyttämässä aika ajoin tyhjäksi. Mutta. Meidän toinen WC tulee olemaan Ekolet kuivakäymälä. Eli sinne meidän kellarikerrokseen sijoitetaan tuollainen säiliö, jossa on useampia eri lokeroita. Suunnitelmassamme on että sinne lokerointilaitteeseen tulee johtamaan kaksi putkea, toinen siitä vessastamme, ja toinen suoraan keittiöstä joten kompostijäte heitetään suoraan sellaista putkea pitkin keittiöstä kompostiin. Koska laite on sijoitettuna sinne kellariin, voi sen lokeron kääntelyn hoitaa siellä ihan näppärästi, ja tyhjennys tapahtuu ihan vaan ajamalla kottikärryt siihen viereen :) Laitteen valmistajan mukaan mitään jälkikompostointia ei tarvita.  Vessan tuuletusjärjestelmän voisi vielä saada toimimaan esimerkiksi aurinkopaneelilla, joten tämäkin on harkinnassa. 

Jätteiden lajittelu on merkittävä teko ilmastonmuutoksen kannalta. Siksi lajittelusta pitäisi tehdä helppoa ja vaivatonta. Keittiössä, missä jätettä eniten syntyy eniten, on oltava riittävän tilavat ja helppokäyttöiset jäteastiat sekajätteen ja biojätteen (joka meillä siis järjestyy aiemmin kuvailemallani tavalla) lisäksi ainakin, lasille, metallipurkeille ja muille pienmetalleille sekä pahville ja kartongille. Tämä minua on kautta aikain ärsyttänyt keittiöissäni. Ei vaan kertakaikkiaan ole tilaa mihin nämä jätteet tunkisi. Nyt on keittiöön tulossa reilusti tilaa joten myös näille jäteasioille on löydyttävä oma paikkansa. Koska asumme haja-asutusalueella, meillä on aluejätepiste keräysastioineen 300 metrin päässä, johon nykyisellään kuskaamme jätteet joko autolla tai mönkijällä. 

- Vesiasiat. Vettä säästävillä laitteilla voidaan vaikuttaa veden kulutukseen. 8 - 9 litraa minuutissa kuluttava suihku kuluttaa 35 - 45 % vähemmän vettä kuin tavallinen 12 litraa minuutissa kuluttava.  Uusimmat suihkusekoittimet käyttävät puolet vähemmän vettä kuin aikaisemmat - suihkuttelija ei silti huomaa eroa ja tulee aivan yhtä puhtaaksi, mutta hiilidioksidipäästöt vähenevät. Suihkut ja hanat tulee toki vettä säästävinä malleina. Muutoin tältä osalta vesien osalta asiat pohdinnassa. Pohdinnassa on vielä saataisko me jonkinlainen kaksoisvesijärjestelmä hankittua järkevään hintaan, Kaksoisvesijärjestelmässä puhdistettua juomavettä käytetään vain juomiseen, ruoanvalmistukseen ja peseytymiseen. Pyykinpesuun, wc-huuhteluun ja nurmikoiden kasteluun käytetään pinta- tai sadevettä. Joissain tapauksissa harmaat vedet eli peseytymiseen ja ruoanvalmistukseen käytetty vesi puhdistetaan paikallisesti ja käytetään uudelleen.  Lisäksihän meillä on järvi vieressä, jolloin myös järviveden käyttö tietenkin kaikessa mihin vaan pystyy, tulee kysymykseen. Muutoin juomavesi siis tulee kaivosta. Alueemme vesiosuuskunta oli suunnitteilla mutta valitettavasti hanke kaatui viime vuonna  koska kiinteistökohtaiset perustamiskustannukset olisivat olleet liian suuret. Rakentamisessamme otamme kuitenkin huomioon ne aikaisemmin tehdyt suunnitelmat ja meillä on tällöin valmiina järjestelmä jolla voimme pienin muutoksin liittyä vesiosuuskuntaan jos sellainen vielä myöhemmin tulee ja toteutetaan. 

- Valaistus? Ei olla vielä lainkaan pohdittu näitä asioita. Ainakin se on sanomattakin selvää että tässä asiassa aion kääntyä ammattilaisen puoleen. Meillä on nimittäin Jussin kanssa vuosikausien ongelmat siinä kun käsityksemme tarvittavan valaistuksen määrästä on kovin erilainen. Jussi hiippailee pimeässä ja kulkee perässäni sammuttelemassa valoja, minulla on oltava riittävästi valoa ihan kaikessa mitä teen. En voi esim. syödä liian hämärässä, eli se niistä romanttisista kynttiläillallisista sitten :)

Jätetään tässä pohdinnassa sinänsä pois nyt tontti ja sen sijainti, vaikka näilläkin tekijöillä luonnollisesti on tekemistä ekologisen puolen kanssa, koska oikeastaan meille on ollut aika selvää jo pitkään että juuri tälle tontille me rakennamme riippumatta muista tekijöistä. 

 

Kannattaa käydä lukemassa noita Rakentajan ekolaskuri-sivuja, tosi paljon hyviä vinkkejä ja esimerkkejä.  www.rakentajanekolaskuri.fi

Asiat liikkuvat hitaasti mutta varmasti

Tänä vuonna tapahtunutta:

- Haimme alkuvuodesta rakentamisen selvitystarveratkaisua, päätös saatiin maaliskuun alussa. Alue ei ole kaavassa. Päätöksen mukaan saamme rakentaa juuri sellaisen talon kuin alustavasti ajattelimme. Tontti on pitkä ja kapea suiro, joka rajautuu tiehen ja jokeen.

- Keväällä teimme sopparin rakennusinssin kanssa joka tekee meille kaikki piirustukset sekä toimii jatkossa myös vastaavana mestarinamme. Inssi on mieheni tuttu, oman kylän poikia.  Ideoinnin pohjana meillä oli  Ollikaisen hirsirakenteen Viitapohja jota olimme katselleet jo pidemmän aikaa että siinä olisi sen tyyppinen pohja mitä olemme ajatelleet. Tapasimme hänen kanssa pari kertaa ja kerroimme mitä muutoksia sinänsä hyvään Viitapohjaan haluaisimme. Hän myös pyysi Ollikaiselta kuvat pohjaksi omille suunnitelmilleen ja sai. Inssimme heitti meille ideoita joita emme olleet tulleet ajatelleeksikaan, ja hänen ideastaan meille onkin tulossa nyt suuri puolilämmin kellari, johon kaikki talotekniikka sijoitetaan. Se on niin suuri että sinne mahtuu erittäin runsaasti varastotilaa ja siitä tehdään juuri sen verran korkea että sinne menee myös vene ja asuntovaunu talvisäilytykseen. Asuintila on edelleen sentään yksikerroksinen. Mutta sata neliöö puoliämmintä varastotilaa, wau!! Eikä kustannus tule olemaan todennnäköisesti edes hirveän paljon suurempi kuin mitä se, että joutuisimme joka tapauksessa nostattamaan tonttia aika paljon suurella määrällä sepeliä, se on sen verran alhaalla tällä hetkellä suhteessa viereisen tien pintaan.
Pääsisäänkäynnin muutimme talon päätyyn pitkän sivu sijasta ja toinen vessa sai muuttaa eteisen paikalle. Muutoin pohjan idea on edelleen aika pitkälle Viitapohjan kaltainen.

- Kesällä kaadoimme tontilta puita ja kasasimme ne isoksi keoiksi. Selvittelimme paikallisilta jos joku olisi hoitanut risujen poiskuskaamisen, mutta ei oikein tuntunut löytyvän sopivaa kalustoa ja henkilöä jolla olisi ollut aikaa. Päätimme itse syksyn tullen poltella kokkoja. Venetsialaisviikonloppu elokuun lopussa oli tähän tärkoitukseen oikein hyvä :) 

 

- Maaperätutkimus tehtiin lokakuun alussa. Paljoa ei siitä raportista kukaan asiaan vihkiytymätön mitään ymmärrä, mutta pääpointti on se että perustamistapa on paalutus, kuten arveltiinkin.

 

- Talon piirustukset valmistuivat nyt marras-joulukuun vaihteessa. Keittiötä viilattiin vielä viimeiseen saakka. Siis lähinnä näitä päälinjoja. 

- Ely-keskukselta haettiin lupaa tien suojavyöhykkeen poikkeamaan, normaali suojatyövyöhyke on 20 metriä tien keskilinjasta, meidän talo tulee lähimmillään 14 metriin keskilinjasta. Tie ei ole mikään valtatie sentäs.

- Sen sijaan Ely-keskus ilmoitti hyvin selkeästi että tonteille on varattu yksi ajoliittymä. Tarkoittaa sitä ettei me ainakaan kolmea sinne saada, joten nykyinen saunamökille vievä liittymä laitetaan umpeen ja anotaan poikkeusta toiselle huoltoliittymälle sen pääliittymän lisäksi. (kuva tähän voisi selventää, ehkä mä kaivelen..)

- seuraavaksi kuvat lähtevät sitten LVI-suunnittelijalle ja sähkösuunnittelijalle, jotka nekin on näillä näkymin tulossa Jussin suhteilla ilman suurempaa kilpailutusta. Jussi kun on itse rakennusalalla konsulttipuolella niin toki sitä kautta löytyy osaamista monenlaisiin juttuihin ja näkemyksenä on että ennemmin toimitaan ihmisten kanssa joita tunnetaan ja joihin luotetaan kuin aletaan jahtaamaan Suomenmaan halvimpia hintoja. Eikä ne tutut tietenkään kehtaa kovin kiskurihintoja pyytääkään :) Tällä meiningillä mennään nyt suunnittelussa, melko lailla sama ajatus on kyllä sitten siinä tekemisessäkin.

 

Sitten pitäisi niitä talovalmistajia vielä alkaa kuulemaan minkäslaisia summia ja tarjouksia he ovat valmiit lyömään tiskiin. Tarjouksia pyydetään ainakin muutamalta hirsifirmalta.

Tässä sitä mennään. Ajatus olisi että heti kevään tullen olisi pystytys ja koko ensi kevät, kesä ja syksy sitten vaan julmettua raksaamista. Seuraavana talvena aiotaan muuttaa. Aika lailla teettämällä homma varmasti, ei meillä taitoa ihan kovin monimutkaisiin rakennusjuttuihin itsellä ole mutta toki siellä itsekin puuhastellaan.

 

Blogin aloitus

Ensimmäinen postaus. Tähän blogiin on tarkoitus kirjata rakennusprojektimme vaiheita ja toimia projektinhallinan välineenä.

Meillä on ollut tontti jo vuosia, nyt viimein saatu elämä siirrettyä tänne pelipaikoille ja unelman hirsitalostamme polkaistua käyntiin.